Arviointitehtävä

Arvioitava sivusto: http://koulut.tampere.fi/materiaalit/tekninen/etusivu.html

Kriteeriluokka 2: Pedagogiset kriteerit: pisteytys yhteensä

0-7 pistettä

2.1 Oppimistavoitteet: pisteytys 0-2

Sivustolla on esitetty yleiset oppimistavoitteet, jotka ovat johdettu opetussuunnitelman perusteista. Nämä käsityön opetuksen yleistavoitteet löytyvät opettajan osiosta. Myös joidenkin työideoiden kohdalla on esitetty erillisiä työhön liittyviä oppimistavoitteita, mutta suurimmassa osassa ideoista/työaiheista tavoiteosio puuttuu. (0,5)

Mielestäni oppimateriaali vastaa esitettyjä tavoitteita. Kaikki sivuston materiaali ei ole Tampereen koulujen omaa tuotantoa, vaan monet otsikot ovat linkkejä muille hyville teknisen työn aiheita käsitteleville sivuille. Tällöin oppimistavoitteiden toteutuminen jää osittain muiden varaan ja verkkosivuston laatu on riippuvaista muiden sivustojen tasosta. On kuitenkin mainittava, että sivustolle on valittu mielestäni vain laadukkaita linkkejä ja ainakin tällä hetkellä suurin osa linkeistä toimii, joten sivuston ylläpito on ollut ajan tasalla.

(0,5)

2.2 Kohderyhmä, pisteytys 0-2

Kohderyhmät on kuvattu hyvin selkeästi. Jako on tehty luokka-asteiden mukaan ja lisäksi löytyy omat materiaalinsa opettajaa varten. Tehtävät vaikuttivat mielestäni yllättävän haastavilta, mutta uskon että ne toimivat hyvin kaikissa kouluissa joissa sekä opettaja että oppilaat ovat innostuneita aiheesta.

(1)

Jos työideat olikin jaettu selvästi ryhmien mukaan, niin kertaustehtävissä tämä jako ei toimi aivan yhtä hyvin. Eri tekniikoista löytyy kyllä hyviä tehtäviä, mutta vain osa niistä on jaettu luokka-asteen mukaisesti. Tämä on ymmärrettävää, sillä esim. liitostekniikat ovat samanlaisia, teki niitä sitten 6-luokkalainen tai 9-luokkalainen.

(0,5)

2.3 Oppimisen tukeminen: pisteytys 0-3

Materiaalia varten ei ole annettu erityisiä ohjeita, mutta sivuston rakenne toimii kyllä sellaisenaan jo melko selvänä käyttöohjeena. Selvät kuvat elävöittävät sivustoa. Uskon että jotkut oppilaat saattavat käyttää sivuston työohjeita myös vapaa-ajallaan, jos esim. kotoa vaan löytyy sopivat mahdollisuudet teknisten töiden harrastamiseen.

(0,5)

Vaikka tätä sivustoa voikin pitää eräänlaisena teknisen työn oppimisaihiona, niin oppimisen mielekkyys riippuu pitkälti oppilaan omasta motivaatiosta ainetta kohtaan. Oppimistehtävän merkitys opiskelun mielekkyyden kannalta on erittäin merkittävä ja sivuilta löytyy lukuisia hyviä oppimistehtäväideoita. Vaikka aineisto varmasti ohjaa oppilasta intentionaalisuuteen ja reflektiivisyyteen, niin sitä ei voi kuitenkaan kuvailla konstruktiiviseksi, vaan pikemminkin behavioristiseksi. Sivustolla on kyllä mainittu, että muutaman vuoden välein oppimistehtävissä toteutuvat teemat tukevat konstruktivismia, mikä onkin ehkä totta. Mutta mielestäni konstruktivismiin pitäisi pyrkiä jo oppimistehtävien tehtävänannossa, eikä vain aiheita silloin tällöin kertamaalla. Tehtävistä annetaan mm. yksityiskohtaiset valmistusohjeet, eikä oppimistehtävä lähde liikkeelle esim. tuoteongelman ratkaisusta, mikä johtaisi konstruktiivisempaan oppimiseen.

(0,5)

Kriteeriluokka 3: Sisällölliset kriteerit: pisteytys yhteensä 0-7 pistettä

3.1 Relevanssi: pisteytys 0-1

Verkko-oppimateriaalin sisältö vastaa asetettuja tavoitteita ja sen sisältö ja kielellinen ilmaisu ovat kohderyhmille sopivia.

(1)

3.2 Asiasisällön luotettavuus ja ajantasaisuus: pisteytys 0-4

Sivuston tekijöiden taustaorganisaatiot on helposti löydettävissä, mutta sen sijaa itse tekijöistä ei löydy mitään tietoa.

(0,5)

Lähteet on merkitty linkittämällä tiedon tuottajan kotisivu lähdeluetteloon. Mielestäni kaikki lähteet ovat hyviä ja tarkoituksenmukaisia (parempiakaan ei suomenkielellä oikein tahdo löytyä).

(1)

En ole löytänyt sisällöstä asiavirheitä, siltä osin kun sivustoa olen selannut. Jos materiaalissa on hyödynnetty alan tutkimustuloksia, niin niistä ei ainakaan ole mitään mainintaa.

(0,5)

Sivuston materiaali on mielestäni ajantasaista ja uskon että päivityksiäkin on tehty, mutta päivitysmerkintöjä en löytänyt.

(0,5)

3.3 Sisällön esitystavan selkeys ja monipuolisuus: pisteytys 0-2

Sisältö on periaatteessa johdonmukaisesti luokka-astejaon perusteella, mutta varsinkin opettajanosiossa kansiot ovat vähän piilossa. Osa kansioista on lähes tyhjiä ja osassa on taas todella paljon materiaalia, mutta se ei selviä kuin katsomalla. Sivustoja on ilmeisesti tarkoitus kehittää yhä edelleen ainakin työideoiden osalta. Kuvat ovat selkeitä, mutta esim. video- tai äänimateriaalia ei löydy. Teksti on helposti ymmärrettävää, eivätkä kirjoitusvirheet häiritse lukemista.

(0,5)

Vaikka sivustolla on paljon hyvää materiaalia, voisivat esitystavat olla monipuolisempia. Kuvasarjat ja teksti ovat tietysti perusvarmoja ratkaisuja, mutta esim. lyhyellä youtube videolla voisi joissakin tilanteissa saada havainnollistettua asioita huomattavasti paremmin.

(0)

Kriteeriluokka 4: Välineelliset kriteerit: pisteytys yhteensä

0-7 pistettä

4.1. Käytettävyys: pisteytys 0-3

Kuten jo alussa totesin, niin sivusto on helppo käyttää ja sen ”muotokieli” ohjeistaa käyttäjäänsä.

(1)

Materiaalissa eteneminen on myös helppoa ja aina sivustolla pysyttäessä aina löytyy paluupolku takaisinpäin tai aina pääsivulle saakka. Käyttäjä siis tietää sijaintinsa materiaalissa hyvin. Tosin silloin kun linkin kautta poistutaan sivuilta ja ollaan jonkun toisen tuottamassa materiaalissa, niin paluupolku häviää. Mielestäni linkkisivut saisivat avautua automaattisesti uuteen ikkunaan.

(0,5)

Materiaalin graafinen toteutus muodostaa mielestäni selkeän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Erityisen näyttävä ja toimiva kokonaisuus on sivuston pääsivu, jossa on esitetty kuvalinkein materiaalin käyttäjäryhmät.

(1)

4.2 Esteettömyys: pisteytys 0-4

Materiaali on pääosin tuotettu html-sivuksi, jonka koodaus on arvioni mukaan virheetöntä. Sivustolta on ladattavissa valmiita teoriakokeita word-dokumentteina.

(1)

Sivuston käyttö on selvästi optimoitu normaalia pöytäkonetta varten, sillä esim. miniläppärin näytöllä joutuu sivua liikuttelemaan välillä sivusuunnassa että se näkyy kokonaan. Mobiililaitteella on sama ongelma, mutta niillä sivuilla ”liitely” kuuluu asiaan muutenkin. Mielestäni aistirajoitteisia käyttäjiä ei ole erityisesti huomioitu sivun suunnittelussa. Sivustolta voidaan tulostaa osioita näppärästi, mikä on erityisen hyvä asia esim. työohjeiden kohdalla.

(0,5)

Sivustolla ei löydy mainintaa siltä, millä teknisellä ratkaisulla (käyttöjärjetelmä, selain, flas, cookies ym.) se toimii parhaiten.

(0)

Sivuston materiaali toimii pääosin luotettavasti ja linkkien ja painikkeiden takaa avautuu materiaalit nopeasti. Yksi harmillinen poikkeus on pääsivulla oleva näkyvä linkki teknisen työn perusteisiin, joka ei kuitenkaan toimi. Muilta osin sivuston toteutus on asiallista ja siistiä jolloin myös käyttö on helppoa.
(1)

MKV1 essee

Mikko Puolitaival 70001

KS5C, Käsityön aineenopettajan koulutus

mikpuo@utu.fi

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA KÄSITYÖKASVATUKSESSA

MKV1 essee

                                                                                                             MKV1

                                                                                                             5 op

                                                                                                             Marika Heino-Filman

                                                                                                             Rauman OKL

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO JA KÄSITTEEN MÄÄRITTELY

2. TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

3. TVT OPETUSKÄYTÖSSÄ

4. KÄSITYÖN OPETUS JA TVT

5. LIITE 1 - Jaksosuunnitelma

1. JOHDANTO JA KÄSITTEEN MÄÄRITTELY

Tässä esseessä on tarkoitus pohdiskella tieto- ja viestintäteknologian asemaa koulumaailmassa. Käsittelen aihetta aloittaen sen lyhyestä historiasta ja pohtien sen jälkeen tarkemmin ko. teknologiaa oppimisen ja opettamisen välineenä, erityisesti oman pääaineopintoni, käsityökasvatuksen näkökulmasta.

Termi tieto- viestintätekniikka (lyh. TVT) on vakiintunut 1980- luvulla ilmaisusta

information and communication tecnology (ICT). Termi kuvaa tietokonevälitteisyyttä ja viestintää. Käsite on laajempi kuin tietotekniikka ja

kuvaa digitaalisilla oppimisalustoilla tapahtuvaa yhteistä tiedonrakentelua.

Näin siis kehitys näkyy teoriassa, mutta ei välttämättä vielä koulujen käytännöissä.  TVT- termi on yleisesti käytössä kouluissa ja oppilaitoksissa ja on korvannut ATK- termin. (Kohvakka 2007, 13.) Tässä esseessä käytän tieto- ja viestintätekniikasta yleisesti lyhennettä TVT.

2. TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

TVT:n kehityksen vauhti on ollut huimaavaa viimeisten 20 vuoden aikana. Kehityksen ollessa kiihkeimmillään, ovat monet saaneet kokea tilanteen, jossa esimerkiksi pari vuotta vanha laitteisto ei enää vastaakaan uusimman ohjelmiston asettamia vaatimuksia. Kalliilla rahalla ostettu elektroniikka on pian sulattanut arvonsa uusien laitteiden ilmestyessä markkinoille. Itse muistan hyvin ajan, jolloin tietokoneohjelmissa ja –peleissä oli tarkat laitteiston minimivaatimukset prosessorin, muistin, näytön ja näytönohjaimen suhteen. Vasta ostettu 286 tai 386 olikin hetkessä antiikkilaite, kun uudemmat Pentiumit ilmestyivät markkinoille. Tieto- ja viestintätekniikan hankintaan onkin kuluneiden vuosien aikana sisältynyt riski laitteiston nopeasta vanhenemisesta. Laitteiston lyhyt elinkaari ja korkea hinta ovat aiheuttaneet haasteita myös koulujen laitehankintoihin. Eri koulut ovat pystyneet vastaamaan tähän haasteeseen hyvin vaihtelevasti, mikä on aiheuttanut suuriakin eroja koulujen laitekannoissa (Heino, Honkasalo ym. 2011, 59). Tällä hetkellä ohjelmistovaatimuksien osalta kehityskäyrä näyttää olevan tasaantumassa, mikä johtunee siitä että teknologisen kehityksen kärki on kohdistunut mobiilitekniikkaan. Sillä alalla onkin nyt lyhyessä ajassa siirrytty aivan uudenlaisiin ja hyvin monikäyttöisiin multimedialaitteisiin.

Vaikka kaikilla kouluilla ei ole ollut tasaveroisia mahdollisuuksia tekniikkahankintojen suhteen, on laitteiston määrä kasvanut suomalaisissa kouluissa voimakkaasti käytössä. Varsinkin 90-luvulla suhteellinen kasvu oli hurjaa, kun liikkeelle lähdettiin lähes nollatasolta. Vuonna 2002 päästiin tilanteeseen, jossa yhtä tietokonetta kohden oli keskimäärin alle kymmenen oppilasta. 2000-luvun suhdeluku on edelleen pienentynyt, joskin kehitys on jonkin verran hidastunut. Vuonna 2010 peruskouluissa oli keskimäärin yksi tietokone 5,5 oppilasta kohden. Huomattavaa on kuitenkin se, että vanhojen laitteiden osuus on suuri. Yli kolme vuotta vanhojen laitteiden osuus on viime vuosina pysynyt noin 60 prosentissa. (Heino, Honkasalo ym. 2011, 12.)

3. TVT OPETUSKÄYTÖSSÄ

Käsitys siitä, millaisia tieto- ja viestintätekniikan taitoja kouluissa ja oppilaitoksissa

opetetaan, on muuttunut paljon kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

Uusien soveltamismahdollisuuksien ja työelämän kehityksen myötä nämä käsitykset muuttunevat edelleen. Myös käsitys siitä, mitä tieto- ja viestintätekniikan

opetuskäytöllä tai pedagogisella käytöllä tarkoitetaan, on muuttunut. (Heino, Honkasalo ym. 2011, 8.)

Jarkko Alajääski kuvaa väitöskirjassaan Enkenbergiä (1989) mukaillen, että Suomen tietokoneopetuksessa on historiallisesti katsottuna kolme vaihetta: ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin tietokoneiden käyttötaidon ja ohjelmoinnin opettamiseen. Toisessa vaiheessa korostui puolestaan tietokoneen asema työvälineenä tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja tiedonhallintaohjelmien sekä myös erilaisten ”maalaus” – ja ”sävellys”- ohjelmien käyttöönoton myötä 80-luvun lopussa. Kolmannessa vaiheessa tietokoneesta muodostui yhä selvemmin opetuksen ja oppimisen väline. Työskentely-ympäristön tarjosivat /tarjoavat työvälineohjelmat eli varsinaiset opetusohjelmat (Alajääski 2000, 44.). Nykyään luokitteluun voitaisiin lisätä vielä neljäs ja ehkä viideskin luokka, sillä 2000-luku on ollut erityisesti Internetin ja web-palveluiden läpimurtoaikaa. Mukaan hallittaviin taitoihin ovat tulleet tiedon hankinnan, hallinnan ja tuottamisen taidot. Kouluissa on yleistynyt tietoverkkojen käyttäminen tiedon hankintaan ja välittämiseen, mutta toisaalta työvälineohjelmien hyödyntäminen monenlaisissa työtehtävissä jatkuu edelleen Viimeisin vuosikymmen on tuonut mukanaan myös sosiaalisen median mahdollisuudet. (Heino, Honkasalo ym. 2011, 6-9.)

Nykytutkimukset ovat antaneet TVT:n opetuskäytön vaikutuksista ja hyödyistä moni-ilmeisen kuvan. Yleisesti TVT:n on todettu tehostaneen esimerkiksi oppituntein suunnittelua sekä lisänneen verkostoitumista, vuorovaikutusta ja tiedon jakamista opettajien välillä. Lisäksi TVT:stä on ollut hyötyä kodin ja koulun välisessä.  Yleisesti ottaen TVT:tä käytetään opettamisen tukena, opetusmenetelmien täydentämiseen ja opettamisen suunnitteluun. Opettajien TVT:n käyttö on pääasiallisesti tiedonhankintaa Internetistä, esitysten tekemisestä PowerPoint-ohjelmalla ja opetuksen havainnollistamista Internetistä löytyvällä materiaalilla. Sen sijaan vähemmän TVT:tä käytetään opetuksen toteuttamisen välineenä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että TVT:n soveltamiseen ei ole olemassa vielä riittävästi pedagogisia malleja. (Heino, Honkasalo ym. 2011, 59.)

Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa, Ihminen ja teknologia- aihekokonaisuudessa, on päämääräksi asetettu auttaa oppilasta ymmärtämään suhdettaan teknologiaan ja auttaa oppilaita näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota perustietoa teknologiasta ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Tavoitteena on myös oppia käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoa erilaisiin tarkoituksiin. (POPS 2004, 42–43.)

Kyseisessä POPS:ssa tietotekniikka on sijoitettu paitsi Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuteen, niin myös työvälineohjelmien eri oppiaineisiin, kuten äidinkieleen ja taideaineisiin Yleisessä osassa on edellytetty myös, että monipuolisia ja tietotekniikkaa hyödyntäviä opetusmenetelmiä käytetään koko perusopetuksessa. (Heino, Honkasalo ym. 2011, 9.) Mielestäni opetussuunnitelmassa esitetyn oppimiskäsityksen toteuttamisessa voidaan ajatella hyödynnettävän tieto- ja viestintäteknologiaa. Opetussuunnitelman mukaan oppiminen ymmärretään nimittäin yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. (pops, 16) Internet, sosiaalisen median sovellukset sekä erilaiset opetuskäyttöön suunnitellut oppimisaihiot tukevat parhaimmillaan juuri edellä kuvattua oppimiskäsitystä.

4. TEKNINEN KÄSITYÖ JA TVT

Käsityön keskeisimmäksi ytimeksi on usein kuvattu tuotteen tuottamistoiminta. Tällaisella toiminnalla on vuosisataiset perinteet ja sen tarve on noussut usein arkipäiväisen elämän tuoteongelmista. Milloin on tarvittu työkaluja, milloin huonekaluja ja milloin koriste-esineitä. Käsityötaidoilla on ollut suuri merkitys myös näiden esineiden kunnostus- ja ylläpitotöissä. Helposti voisi ajatella että tällaisen perinteisen puuhastelun opettamisessa ei tieto- ja viestintäteknologian sovelluksilla ole osaa eikä arpaa. Näin varmaan olisi voinutkin ajatella 50 vuotta sitten, mutta muun maailman muuttuessa, kuitenkin myös käsityö on kokenut murroksen. Teollistumisen myötä tuotteiden valmistus on siirtynyt käsityöpajoista tehtaisiin, eikä perinteisin käsityömenetelmin tapahtuva tuottamistoiminta ole enää elinehto.  Tämä kehitys on etäännyttänyt ihmiset päivittäisen elämän tarve- ja käyttöesineistön valmistamisesta käyttämään ja kuluttamaan teollisesti valmistettua tuotteita ja laitteita. Vaikka kouluissa tehtyjen tarve-esineiden valmistamiseen ei olisikaan tarvetta, on käsityöteknologian anti yhä merkitykseltään kasvava (OPH 1992, 66).

Käsityön yhteiskunnallisen merkityksen muututtua myös oppiaine on joutunut uudestaan perustelemaan olemassaoloaan. Niinpä nykyisessäkin perusopetuksen opetussuunnitelmassa mukaan käsityön tehtäväksi on esitetty paitsi käsityötaitojen, niin sen myötä myös itsetunnon kasvattaminen. Tehtäväsisältöihin luetaan myös suunnitelmallisuuden, pitkäjänteisyyden, luovuuden, esteettisten-, teknisten- ja psyykkis-motoristen kykyjen, sekä ongelmanratkaisutaitojen ja arkipäiväisten teknologian ilmiöiden ymmärtämisen kehittyminen. Oppilaita johdatetaan myös tutustumaan sekä suomalaiseen että muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. (POPS 2004, 240.)

Näin laajat ja monipuoliset tehtävänkuvaukset avaavat myös käsityönopettamiseen selkeitä mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknisten sovellusten hyödyntämiseen. Itse asiassa opetussuunnitelmassakin esitetään yhtenä suorana tavoitteena, että ” Oppilas tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä” Selkeitä työskentelyyn liittyviä mahdollisuuksia ovat mm. tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksien hyödyntäminen suunnittelussa. (POPS 2004, 241-243.)

Tietotekniikka mm. suunnittelun ja ohjelmoidun jyrsinnän osalta on rantautunut koulumaailmaan jo melko varhain, mistä löysin esimerkkejä Opetushallituksen Matkalla koulun kehittämiseen tietotekniikan avulla – julkaisusta (OPH 1992, 66). Joustavan ja nopean tuotesuunnittelun mahdollisti tuolloin CAD, Computer Aided Design, tietokoneavusteinen suunnittelu, jonka käyttöä harjoitellaan vielä nykyäänkin opettajankoulutuksessa. Jo tuolloin CAD-suunnittelun tavoitteena esitettiin, että tietokoneen tuli olla työskentelyväline eli toisin sanoen tavoitteena oli opiskella tietokoneella työskentelyä eikä tietokonetta itseään. Tietotekniikan etuina nähtiin teknisen piirtämisen, suunnittelun, varastoinnin ja uudelleen hyödyntämisen helpottaminen sekä kunnollisten työpiirustusten tuottaminen (OPH 1992, 67). Näitä 1990-luvun alkupuolella esitettyjä tavoitteita voidaan pitää edistyksellisinä, sillä vaikka useimmissa käsityön luokissa on hyvät mahdollisuudet TVT:n hyödyntämiseen, niin ainakin oman kokemukseni mukaan useimmissa kouluissa tietotekniikan käyttö rajoittuu opetusharjoittelijoiden tekemien PowerPoint-esitysten heijastamiseen ja Internetin hyödyntämiseen ideapankkina töiden suunnitteluvaiheessa.

Jo yksinkertaisilla muutoksilla voitaisiin saada aikaan merkittävää kehitystä, jos vaan teknisessä käsityössä hyödynnettäisiin paremmin oppilaiden TVT-osaaminen ja käytettävissä oleva tekniikka. Olen usein ajatellut, että olisi monessa mielessä hyvä jos oppilaat keräisivät omaa tiettyjen standardien mukaista käsityön sähköistä portfoliota, josta löytyisi dokumentoituna kaikki peruskoulun aikana tehdyt työt ja opiskellut tekniikat. Kansioon voitaisiin kerätä myös muuta mielenkiintoista aiheeseen liittyvää oppimateriaalia, josta voisi hyötyä niin opiskeluiden aikana, kuin myöhemminkin elämässä. Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun on myös tietyllä tavalla ongelmallista, kun tehdyistä töistä ja osaamisen tasosta ei yleensä jää todistusta kummempaa informaatiota. Yläkoulun opettajalle olisikin varmasti hyödyllistä päästä tutustumaan siihen mitä oppilas on tehnyt aiemmin käsityön tunneilla.

Toinen kehitysideani liittyy tukiopetuksen mahdollisuuteen, jota teknisessä työssä harvoin koetaan mahdolliseksi tai edes tarpeelliseksi, koska aineella ei ole vastaavaa statusta kuin esim. reeali- tai luonnontieteellisillä aineilla. On kuitenkin tosiasia, että monet oppilaat tarvitsevat enemmän aikaa ja ohjausta oppimiseensa ja teknisen työn opettajalla valitettavasti harvoin on mahdollisuuksia antaa yksittäisille oppilaalle tällaista erityistä aikaa oppitunnilla. Niinpä digitaaliset oppimismateriaalit/aihiot voisivat toimia näille oppilaille hyvinä tukiopetuspaketteina, joihin hän voisi tutustua vaikka vapaiden aikana. Tällainen käsityön virtuaalimaailma antaisi oppijalle mahdollisuuden hallita ympäristöään mikä  näin kasvattaisi myös hänen itseluottamustaan. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa oppilaat ovat tulleet aroiksi, koska he eivät ole saaneet riittävästi kokeilla, erehtyä ja onnistua todellisessa fyysisen maailman tilanteissa (Meisalo, Sutinen & Tarhio 2000, 150-152).

 Myös joistakin kalliista/harvinaisista tietokonepohjaisista laitteista voitaisiin luoda omia tietokonesimulaattoreita, joilla ohjelmointia voitaisiin harjoitella. Esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksen aitoa ja todellista CNC-jyrsintä ei saa käyttää koska se saattaa mennä rikki. Ilmeisesti tämän hajoamispelon vuoksi myöskään opettajat eivät ole laitteeseen tutustuneet, joten kallis laite vanhenee käyttämättömänä konesalin nurkassa. Ainakin itse voisin jopa mieluummin harjoitella ohjelmointeja jonkin tietokonesimulaattorin avulla, jolloin voisin turvallisesti tutustua koneen toiminnan periaatteisiin. Tavalliseen peruskouluun ei siten välttämättä edes tarvitsisi hankkia kyseisiä kalliita jyrsimiä, vaan rahat voitaisiin sijoittaa järkevämmin perustyökaluihin tai vaikka TVT-laitteistoon.

Lähteet:

Alajääski, J. 2000. Tietokoneopetukseen liittyvän osaamisen ja vaikuttavuuden kehittyminen informaatioteknologiaan perustuvassa opetusympäristössä – opettajien itsearviointiin perustuva tutkimus Rauman normaalikoulussa. Tampereen teknillisen korkeakoulun julkaisuja  287.

Meisalo, V., Sutinen, E. & Tarhio, J. 2000. Modernit oppimisympäristöt. Helsinki: Tietosanoma Oy

Heino, T., Honkasalo, R., Kiesi, E., Koivisto, J., Koskinen, K., Nyyssölä, K., Packalen, P. & Vähähyyppä K. 2011. Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä – välineet, vaikuttavuus ja hyöty. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Opetushallitus.

Opetushallitus 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy

Rinta-Filppula, R. (toim.) 1992. Matkalla koulun kehittämiseen tietotekniikan avulla. Uusia työvälineitä matematiikkaan, reaaliaineisiin ja käsityön muotoiluun. Opetushallituksen julkaisusarjat 9/1992. Helsinki: Valtion painatuskeskus

Aika	Opetuskerran tavoitteet	Keskeinen opittava aines	Opetusmenetelmät	Oppimisen arviointi
1. kerta 10-12	- Oppilaiden ja opettajan tutustuminen - Orientoituminen uuden oppimistehtävän aihepiiriin - Työn keskeisten tekniikoiden kertaus - Oppimistehtävän ideointi ja luonnostelu	- Opetusharjoittelujakson sisältö ja keskeiset pelisäännöt. - Perustietämys valosta ja valaisusta - Suunnittelutyötä ohjaavat laatutavoitekriteerit - Työturvallisuus	- Opettajajohtoinen opetus - PowerPoint esityksen avulla havainnollistaminen - Työkoneiden ja työstö-teknikoiden kertaus opetusohjelman avulla - Kotitehtävänä raportti 3 erityyppisestä valaisin-ratkaisusta. Sähköpostilla opettajalle	- Oppilaiden seuraaminen (osaaminen/asenne/käyttäytyminen) - Opetusohjelman testiosion automaattinen arviointi - TVT:n hyödyntäminen työn ideoinnin ja rakenneratkaisujen selvittämisessä
2. kerta 10-12	- Suunnittelutyön jatkaminen (hahmomallit ym.) - Teknisen piirtämisen kertaaminen ja piirtämisen aloittaminen. Kuvan piirtäminen Vertexillä.	- Teknisen piirtämisen perusteet - Suunnittelun merkityksen ymmärtäminen. - Tietokonepohjaisen suunnittelun kertaaminen	- Oppilaat kotitehtävistä kootun kollaasin esittely ja siitä keskustelu - Tarvittaessa esimerkin avulla havainnollistaminen - Tekemällä oppiminen	- Opitun asian kertaaminen kyselemällä - Oppilaiden seuraaminen - Teknisen piirustuksen toteutuksen arviointi/hyväksyminen.
3. kerta 10-12	- Edellisellä kerralla opitun kertaaminen - Liitostekniikoiden kertaaminen - Piirustusten valmistuminen - Töiden valmistaminen, käsityötaitojen kehittyminen	- Huolellisuus ja pitkäjänteisyys - Suunnitelman jalkauttaminen käytännön työhön. (suunnitelman merkityksen ymmärrys toivottavasti vahvistuu) - Työssä käytettävät liitostekniikat - Työturvallisuus	- Opettajajohtoinen keskustelu - Esimerkin avulla havainnollistaminen - Liitostekniikoiden kertaus omista sähköisistä porfoliokansioista - Tekemällä oppiminen	- Opitun asian kertaaminen kyselemällä - Oppilaiden seuraaminen - Kuuntelijoiden tekemä arviointi - Oman opetuksen onnistumisen arviointi
4. kerta 10-12	- Edellisellä kerralla opitun kertaaminen - Sähköturvallisuuteen ja sähkökytkentöihin tutustuminen - Töiden valmistaminen, käsityötaitojen kehittyminen	- Sähköturvallisuuden perusteet - Jokamiehen sähkötyöt - Työssä tehtävien johtoliitosten ymmärtäminen - Työturvallisuus	- Opettajajohtoinen opetus - Videon tai muun virtuaalisen opetusmateriaalin käyttö. - Esimerkin avulla havainnollistaminen. - Tekemällä oppiminen	- Opitun asian kertaaminen kyselemällä - Oppilaiden seuraaminen - Kuuntelijoiden tekemä arviointi - Oman opetuksen onnistumisen arviointi

LIITE 1                 Jaksosuunnitelma opetuskerroittain

                             TEKNINEN TYÖ – MKV1/SYKSY